Unettomuus

"Väsyneet silmät ja väsynyt pää

 Miten siitä pystyy selviämään? 

Pyörin ja hyörin 

En mä unta saa 

Voisko joku nyt mut pelastaa?" 

                   - Tonttu 

Unettomuus. Tuo kiusallinen ja hermoja raastava vaiva, joka vaikuttaa kaikkeen ja pahimmillaan kaikkiin. Itse olen tästä nyt kärsinyt yhtäjaksoisesti lähemmäs vuoden ja musta tuntuu, että siitä on tullut jo pahasti pinttynyt tahra mun vaatteissa, josta ei kovimmillakaan pesuaineilla pääse eroon. Eilen ajaessani kotiin töistä, meinasin neljästi ajaa kolarin ihan vain siitä syystä, etten pysty enää keskittyymään ajamiseen, ajatukseni harhailevat ja reaktiokykyni on tippumassa miinuksen puolelle. Ajatuksia on hankala pitää kasassa ja punainen lankaa häviää tuon tuostakin, joka on myös vaikuttanut bloggaukseeni jo ihan sillä, että tekstien kirjoittaminen ja oikolukeminen vie aivan älyttömästi enemmän aikaa ja tekstejä on tullut kolminkertaisesti vähemmän kuin ennen.

Vuonna 2012 kirjoitin edelliseen blogiini keskimäärin neljästi viikossa ja nyt on hyvä, jos olen edes saanut yhden kirjoituksen kuukaudessa tehtyä. Asiaahan ei tietysti helpota se, että kirjoitan sekä englanniksi, että suomeksi, joka tarkoittaa tuplatyötä. Olen kuitenkin päättänyt pitää blogia myös englanniksi myös sen takia, että ulkomaalaiset kaverini pystyisivät kuulumisiani lukea, vaikka englanti ei todellakaan ole täydellistä lähelläkään. Kaiken lisäksi kärsin vielä lukihäiriöstä, joka pahentuu väsymykseni tason mukaan. Alan olemaan jo ihan loppu tän asian kanssa. Aina ei oo ollut näin. Ennen mut tunnettiin varsinaisena unikekona, joka pystyi nukahtamaan ihan mihin tahansa, ja milloin tahansa. Ja kun sanon mihin tahansa, tarkoitan todellakin, että mihin tahansa.

 Kerran nukahdin hammasharja suussa vessaan, useamman kerran saunaan kuin yhden käden sormet pystyy laskemaan ja jopa metroon, bussiin tai suihkuun. Sain unta aina kun halusin, eikä äänet tai valot haitanneet yhtään nukahtamista. Nukuin syvää ja sikeää unta, enkä heräillyt yön aikana. Nykyään asiat on päinvastoin. En nukahda millään, olen yliherkkä äänille, valoille ja ajatuksille, siis ihan kaikelle. En nuku syvää unta, heräilen monta kertaa yössä ja saatan olla kerralla hereillä jopa tunnin tai pari. Tunteja minulla kertyy yhdeksästä tunnista, minkä varaan nukkumiseen, vain noin kolmesta viiteen. Olen niin sampereen itsepäinen ihminen ja lääkäriin menokynnykseni on todella korkea. Kärsin hiljaa hakematta apua, tyhmä kun olen. Joku ehdotti, että stressaan töitä. Voihan se olla mahdollista, mutta nukuin jo työttömänä ja lomalla ollessani yhtä huonosti. En kyllä tosiaan tiedä, mitä tälle pitäisi tehdä. Korvatulpat on auttanut jonkun verran heräilyyn, mutta nukahtamisongelmaa ne eivät poista. Ärsyttää suunnattomasti, mutta ehkä se vielä joskus helpottaa. 

Toivottavasti.